Ammatillisen koulutuksen uudistaminen

Ammatillinen koulutus uudistuu

Ammatillisen koulutuksen uudistus on ollut koulutuksen kärkihankkeita. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, koulutuksen toteutusta, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Reformia on perusteltu sillä, että ammatillista koulutusta on välttämätöntä uudistaa, koska tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Uudistumista edellyttää myös se, että koulutukseen on käytettävissä aiempaa vähemmän rahaa.

Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta on uudistuksen myötä yhdistetty uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen hyvinä puolina on nähty ajatus oppimisesta osaamisen saavuttamiseksi. Opiskelija ei opiskele vain määrättyjä oppimääriä eli tutkintoperusteisesti vaan hänen on tarkoitus valmistua ammattitaitoiseksi nykytyöelämän vaatimukset täyttäväksi osaajaksi. Siksi tutkintoon voi kuulua osia, jotka suoritetaan näytöillä. Samaan perusteeseen kuuluu myös runsas oppiminen työpaikoilla. Työpaikkaoppimisessa opiskelija saa hyvän käsityksen ja ohjauksen nykyajan työelämän vaatimuksiin. Hän ikään kuin ”kisällinäoppii mestareilta arvokasta kokemusta opiskeltavasta alasta. Näytöt, joilla osaaminen todistetaan, suoritetaan pääsääntöisesti työpaikoilla aidoissa työtilanteissa ja opiskelijan osaamisen arvioi opettaja ja työelämän edustaja yhdessä.

Uudistus saa myös kritiikkiä

Ammatillisen koulutuksen reformia on arvosteltu useallakin perusteella.  Keskeisin kritiikki on kohdistunut lähiopetuksen vähentymiseen sekä työpaikkaoppimiseen liittyvään ohjauksen puutteisiin. Uudistus on saanut kritiikkiä myös koulutukseen suunnatuista säästöistä ja ammatillisen koulutuksen rahoitukseen liittyvästä epävarmuudesta.

Monella taholla on arvosteltu sitä, että nuoren opinoissa voi olla useita viikkotunteja itsenäisen opiskelun osuutta. Kaikki nuoret eivät ole olleet tähän valmiita ja on syntynyt kuva siitä, että opiskelua ei ole tällöin ollenkaan.

Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen merkitystä pidetään tärkeänä ja uudistus nähdään tässä suhteessa oikeansuuntaisena. Osa opiskelijoista kuitenkin tarvitsee työpaikkaoppimisessa huomattavan määrän ohjausta ja opastusta. Tähän ohjaamiseen ei reformin myötä ole ehkä osattu riittävästi varautua.

Koulutuksen uudistus RIVERIAssa

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä RIVERIA:ssa reformi on teettänyt valtavan työmäärän. Samaan aikaan on toteutettu myös koulutuskuntayhtymän organisaatiouudistus, jossa maakunnan erilliset ammatilliset oppilaitokset on yhdistetty yhdeksi oppilaitokseksi. Uudella organisaatiolla pystymme huomattavasti paremmin vastaamaan seudun työelämän haasteisiin sekä muuttuvaan työvoimatarpeeseen. Riveriassa onkin jo useita esimerkkejä kumppanuusyhteistyöhön liittyvien yritysten toivomien koulutusten avaamisesta.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen valuviat on RIVERIAssa tiedostettu ja hallitus on reagoinut niihin. Kuluvalle toimintavuodelle hallitus on lisännyt miljoona euroa lähiopetuksen ja työpaikoilla tapahtuvan ohjauksen lisäämiseen. Vastaavaa tarvetta on esiintynyt muidenkin ammatillisen koulutuksen järjestäjien taholla. RIVERIAssa kuitenkin reagoitiin kritiikkiin ja esille tulleeseen ohjauksen tarpeeseen välittömästi lisärahaa myöntämällä.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ongelmat

Keskeisenä poliittisena haasteena ammatilliselle koulutukselle ovat erityisesti koulutuksen rahoitus ja koulutuksen järjestäjälle myönnettävin tutkintojen sekä opiskeluvuosien määrä.  Uudessa tulevassa hallitusohjelmassa on taattava riittävä rahoitus koko toisen asteen koulutukselle. Ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteita on tarkasteltava kriittisesti ja myönnettävä tarvittaessa harkinnanvaraista rahoitusta vaikeille työllisyys- ja reuna-alueille kuten Itä-Suomeen. Tällöin koulutusta voidaan joustavasti räätälöidä niin alueen yrityselämän tarpeisiin kuin myös koko seudun nuorten ja aikuisten koulutustarve huomioidenkin. Tässä merkittävään rooliin erityisesti aikuiskoulutuksen osalta nousee oppisopimuskoulutus ja yritysten tarpeisiin räätälöity rekry-koulutus. Nykymuotoinen oppisopimuskoulutus on vahvasti työpaikalla tapahtuvaa osaamiseen ja näyttöihin perustuvaa ammatillisen osaamisen varmistamista. Oppisopimuskoulutuksen tarve tulleekin jatkossa muuttuvan työelämän kentällä vahvasti kasvamaan.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen määrä on jatkossa yhä enemmän riippuvainen opiskelijavuosista, tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamisesta, työllistymisestä tai korkeakouluihin sijoittumisesta.

Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus

Toisen asteen opiskelijoiden näkökulmasta ja nuorten työelämään valmentamiseksi tarvitaan myös poliittisia päätöksiä. Näistä oleellisin on toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden saaminen ja siihen liittyen oppivelvollisuusiän jatkaminen 18 ikävuoteen. Näillä toimilla voitaisiin vahvemmin pitää huolta kaikista nuorista ja taata heidän ammatillisten- tai lukio-opintojensa sujuminen. Samassa yhteydessä on toisen asteen koulutuksen yhdenvertaisuudesta huolehdittava niin, että lukiokoulutuksen valtionosuuksien leikkaaminen lopetetaan ja valtionosuudet saatetaan riittävälle tasolle.

Jätä kommentti