Unkarin tie – Suomen tie?

Unkaria on pidetty erityisesti 1800-luvulta lähtien suomalaisten sukulaiskansana. Kuulumme samaan suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen. Kielisukulaisuus vahveni heimokansalliseksi liikehdinnäksi 1920- ja 30-luvuilla. Unkarissa on kieli- ja heimosukulaisuuden ajatusten pohjalta suhtauduttu Suomeen läheisenä sukulaiskansana. Mm. presidentti Kekkosella ja Unkarin puoluejohtajalla János Kádárilla oli läheiset kontaktit 1970 – 80 –luvuilla. Kulttuurista kuten kirkkojenkin välistä yhteistyötä on pidetty aktiivisesti yllä aina 1920-luvulta lähtien.

Itä-Euroopan kansandemokratioiden kaaduttua 1989 jälkeen Unkarissa vallitsi parikymmentä vuotta uudenlaisen kasvun, kehityksen ja vapauden tuulet. Unkari kehittyi taloudellisesti ja loi yhteyksiä läntiseen Eurooppaan liittyen niin EU:n kuin NATOnkin jäseneksi.

Viktor Orbán – Unkarin Mátyas király (Matias-kuningas)

Viktor Orbánin tultua uudelleen pääministeriksi 2010 ja hänen puolueensa Fideszin saatua parlamenttiin 2/3 enemmistön on Unkaria viety vahvasti kohti totalitarismia ja nationalismia. Lehdistön ja tiedostusvälineiden vapaus on poljettu maahan, maahanmuuttovastaisuus luotu osaksi valtion perustuslakia ja EU-kriittisyydestä tehty ainoa hyväksyttävä näkemys eurooppalaisuudesta.

Pääministeri Orbán on lähentynyt Venäjää ja sympatiseeraa vahvasti presidentti Putinia. Monet nuoren polven unkarilaisetkin näkevät Putinin ystävänään ja EU:n heidän vastustajanaan. Kerran keskustellessani nuoren unkarilaisen opiskelijan kanssa, kerroin hänelle, että me tarvitsemme uskottavaa puolustusta historiamme tähden. Opiskelija vastasi minulle voimakkain sanoin: ”Ei Venäjä teitä uhkaa. Putin on ystävämme, onhan hän suomalais-ugrilainenkin!”

Unkarilaisten puheissa Orbánia ja hänen yksinvaltiuttaan ihaillaan. Ehkä hänessä nähdään muinaisen Suur-Unkarin feodaaliruhtinas, ellei peräti tarunhohtoinen unkarilaisten Mátyas király (Matias-kuningas), jonka patsas kohoaa Budan vuorella mahtavan Mátyas-kirkon vierellä.

EU on ollut unkarilaisille menestystarina – ja Orbánille tänään kirosana

Unkarille EU:hun kuuluminen on ollut menestys. EU:n aikana Unkari on ollut nettosaaja usealla kymmenellä miljardilla eurolla. Esim. vuonna 2017 Unkari sai Eu-rahoitusta noin 4,05 miljardia. Samaan aikaan heidän oma maksuosuutensa oli vain 0,82 miljardia. Bruttokansantuotteesta EU-rahoitus merkitsi Unkarille n. 3,43 prosenttia. Monet pääministeri Orbánin lähipiiriin kuuluvat ovat saaneet hankkeilleen mittavaa EU-rahoitusta. EU-rahoitusta on käytetty Unkarissa härskisti hyväksi hyvin kyseenalaisiinkin kohteisiin. Aivan kuin EU olisi rikas ja hölmö sukulaistäti, jota voi höynäyttää niin paljon kuin vain mielikuvitus keksii!

Unkari ja erityisesti pääministeri Orbán ovat EU:n tuesta huolimatta profiloituneet EU-kriittisiksi ja suorastaan integraatioon vihamielisesti suhtautuviksi. Erityinen viha kohdistuu EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaan, lehdistönvapauteen ja maahanmuuttajien kohteluun. Orbán on kiristänyt tiedotusvälineiden vapauksia niin, että käytännössä lähes kaikki uutis- ja ajankohtaistiedonvälitys niin lehdistössä, radiossa kuin TV:ssäkin on Orbánin hallussa ja hänen Fidesz-puolueensa linjan mukaista. Kriittisiä äänenpainoja tai hallituksen arvostelemista ei suvaita.

Kansainvälistä huomiota on runsaasti saanut myös syksyllä 2018 Orbánin läpiajama Stop Soros –laki. Amerikkalais-unkarilainen sijoittaja George Soros joutui lopettamaan Budapestiin perustamansa yliopiston toiminnan. Orbán näki Sorosissa liberaalin ja maahanmuuttomyönteisen ”paholaisen”. Samoihin aikoihin Unkarissa kriminalisoitiin turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien auttaminen.

Unkarilaiset mepit parlamentissa kokoomusmeppien rinnalla

Unkarilaiset Fidesz-puolueen euroedustajat kuuluvat konservatiiviseen ja keskustaoikeistolaiseen  EPP-ryhmään (Euroopan kansanpuolue). Samaan ryhmään kuuluvat mm. suomalaiset kokoomuslaiset ja kristillisdemokraatit mepit. Fideszin edustajien ajama EU-politiikan ei katsota sopivan millään muotoa eurooppalaista integraatiota kannattavan ryhmän sisälle. Samoin hyvin nationalistinen ja muukalaisvihamielisen propagandan sietäminen EPP:n ja parlamentin sisällä tuntuu perin oudolta.

”Sananvapautta ja oikeusjärjestelmän riippumattomuutta halveksivalla Fideszillä ei pitäisi olla mitään asiaa puolueliittoumaan, jonka rooli EU:n suurimpana ryhmänä on merkittävä, kun unionia kehitetään ja sen perusarvojen toteutumista valvotaan. Fideszin jäsenyyttä perustellaan EPP:ssä sillä, että keskusteluyhteys Unkarin hallitukseen pysyisi yllä. Tämän yhteyden ylläpito ei ole muuttanut eikä muuta Unkarin pääministerin Viktor Orbánin linjaa. Todellisuudessa Fidesz saa olla mukana, jotta EPP pysyisi varmemmin suurimpana ryhmänä europarlamentissa seuraavissakin vaaleissa. Kyse on siis vallasta, joka valuu EU-parlamenttivaaleissa EPP:n kirstuun myös demokratian vastaisilta voimilta Unkarista. Valta ei haise. Orbánille EPP on hyödyllinen hölmö.” (Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 9.11.2018)

Suomalaiselle Unkarin ystävälle Orbánin hallitseman nykyisen Unkarin äänenpainot ja politiikka tuntuvat hyvin oudolta, jopa oksettavalta. Kun muistamme Unkarin kansandemokratian ja kansalaisten vaikean aseman neuvostovallan alla 1949 – 89, ei voi olla hämmästelemättä kuinka lyhyt Unkarin valtaapitävien poliittinen muisti on. Kansandemokratian alla eläneiltä unkarilaisilta puuttui tyystin sananvapaus, lehdistönvapaus, mielipiteen ja matkustamisen vapaus. Nyt aletaan olla uudelleen samassa tilanteessa. Nyt valtaa ei käytä vain Moskovan keskuskomitea vaan Viktor Orbán. Hän, joka Unkarin vapauduttua nuorena poliitikkona huusi Budapestissa nyt kylmältä kuulostavat sanat: ”Orjiksi emme enää koskaan halua tulla!”

Orbánin politiikkaa sympatiseeraavat Suomessa erityisen vahvasti perussuomalaiset poliitikot. Heille Orbán on EU-, maahanmuutto- ja muukalaisvastaisuudellaan esikuva, johtotähti, jota he ihannoivat. Hyvänä esimerkkinä tästä perussuomalaisten johtoon kuuluva Laura Huhtasaari onnittelee blogissaan (Uusi Suomi 8.4.2018 ) Orbánia vaalivoitosta ja siteeraa Orbánin maahanmuuttovastaisia lausuntoja.

Onko Unkarin tie siis Suomenkin tie perussuomalaisille?

Allekirjoittanut Unkarissa Pilisin seurakunnan pappilan pihalla keväällä 1986. Opiskelin Unkarissa kirkon stipendiaattina 1985 – 86 sekä syksyllä 2016. Olen harrastanut Unkaria, sen historiaa ja nykypäivää aina vuodesta 1981 alkaen. Se on toinen kotimaani.

Jätä kommentti